Junior College, hyvä vaihtoehto myös suomalaisille!

04.10.11 klo 21:00 NCAAYleistietoa | kalle | 10 kommenttia

Yritän tässä nyt mahdollisimman johdonmukaisesti selittää vähän faktoja Junior Collegeista. Kaikki kysymykset ovat tietysti myös tervetulleita!

Mitä Junior Colleget ovat?

Junior Colleget (tai Community Colleget) ovat kouluja joiden ensisijainen tarkoitus on tarjota koulutusta myös niille, joilla ei ole varaa maksaa 4 vuoden yliopistojen lukukausi maksuja. Näissä kouluissa suoritetaan AA tutkinto, joka vastaa puolta oppimäärää 4 vuoden yliopistojen BA tutkinnosta. Kurssit ovat halvempia, mutta ne kuitenkin hyväksiluetaan 4 vuotisissa yliopistoissa. Tutkinnon suorittamiseen menee noin 2 vuotta (4 lukukautta). Kouluissa voi myös opiskella itselleen ammatin kuten vaikka palomieheksi. Koulut eivät tarjoa vaan hyvää mahdollisuutta ihmisille joilla ei ole varaa maksaa hulppeita lukukausimaksuja muualla, vaan myös heille joilla ei syystä tai toisesta ole lukiosta päästötodistusta, eli high school -tutkintoa. Jos siis jenkkiversio lukiotodistuksesta on jäänyt saamatta, voit silti opiskella junior collegessa, valmistua sieltä, ja sitten siirtyä 4 vuotiseen yliopistoon.

Urheilu JC tasolla

Junior Collegeihin päätyy lukuisia määriä D1 tason urheilijoita. Useimmiten sen takia, että lukiosta valmistuttuaan herroilla ei ole arvosanat olleet NCAA:n stipendivaatimusten mukaiset. JC:ssä he saavat sitten uuden mahdollisuuden hoitaa myös akateeminen tms. ongelma tarvittavalle tasolle. Monet ovet myös ns. ”bounce back” pelaajia, jotka syystä tai toisesta ovat menettäneet oikeuden stipendiinsä. Näitä kundeja valmentajat sitten lähettävät junior collegeihin, jotta voisivat recruittaa heidät takaisin 2 vuoden kuluttua. Samalla kun pelaajat saavat toisen mahdollisuuden ongelmiensa hoitamiseen, he saavat pelata tasokkaita pelejä ja pysyvät hyvässä kunnossa. Koska niin monet valitsevat tämän reitin, on pelien taso paljon kovempi kuin mitä olettaisi. Siksi myös monet yliopistot jatkuvasti lähettävät kykyjenetsijänsä JC peleihin etsimään uusia pelaajia.

Miksi hyvä vaihtoehto suomalaisille?

Kun itse yritin aikoinaan Suomesta käsin ottaa yhteyttä kouluihin huomasin hyvinkin nopeasti, että mahdollisuudet olivat melko mitättömät. Sähköposteihin ei vastannut kukaan ja puhelimitse kerrottiin melko suoraan ettei heillä ole kiinnostusta edes katsoa Suomesta soittelevan nauhaa, saatika sitten rekrytoida ulkomailta. Muutamat tosin mainitsivat JC mahdollisuuden. Onhan se kyllä aivan ymmärrettävääkin. Ei kukaan täällä tiedä mitään eurooppalaisesta jenkkifudiksesta ja sen tasosta. Ei heillä siis luonnollisestikkaan ole intressejä tarjota kymmenien tuhansien arvoista stipendiä sieltä soittelevalle. Toki Suomesta voi lähteä aina myös D3 kouluihin, mutta siellä pitää ensinnäkin maksaa kaikki itse ja toiseksi, sieltä on vaikea päästä eteenpäin. Tietysti on olemassa D3 kouluja, jotka ovat hyvän tasoisia ja vauhdiltaan sopivia myös Vaahteraliigasta tulevalle. Siitä huolimatta suosittelen JC vaihtoehtoa. Junior Collegessa on 2 vuotta aikaa tottua vauhtiin sekä kehittyä pelaajana. Samalla on mahdollisuus näyttää mihin pystyy ja ansaita stipendi isompaan kouluun. Jos tämä ei onnistu voi pelaaja aina jatkaa D3 kouluun tietäen, että on ainakin kokeillut ja antanut itselleen mahdollisuuden.

Rekrytointi Junior Collegeissa

Rekrytointi ja stipendin saaminen on pitkä prosessi johon vaaditaan paljon muutakin kuin vaan hyvät pelitaidot. Arvosanat, amatööristatustodistukset, valmentajien suositukset jne. ovat kaikki myös tarpeellisia osia hyväksytyksi tulemista. Täällä prosessi menee kutakuinkin näin: Ensimmäisen vuoden aikana valmentajat arvioivat pelaajia. Ikä, koulumenestys, asenne treeneissä ja tietenkin pelitaidot, ovat suurennuslasin alla. Ensimmäisen pelatun vuoden jälkeen valmentajat kasaavat listan toisen vuoden pelaajista. Listaan merkitään perustiedot, valmentajien kommentit ja valmentajien arvio pelaajalle sopivasta tasosta (D1, D1AA, D2 jne.). Näitä listoja valmentajat sitten lähettelevät ympäri maata. Myöhemmin keväällä kykyjenetsijät tulevat kiertämään kouluja näiden listojen kera ja saattavat tulla katsomaan treenejä, tai vaikkapa esittäytymään pelaajille. Mitään konkreettista harvemmin kuitenkaan vielä tapahtuu. Kesän mittaan kykyjenetsijät ja valmentajat sitten soittelevat ja keskustelevat pelaajien edistyksestä, mutta seuraava oikea askel on pelaajan hyvät pelisuoritukset kaudella. Nauhoja peleistä lähetellään eteen päin ja valmentajien sekä kykyjenetsijöiden välinen yhteyden pito jatkuu. Jos olit hyvä, onneksi olkoon! Jos et, sääli.

Junior College on kuitenkin todella yleinen ja suosittu reitti pelaajien keskuudessa. Monet tämän hetken NFL tähdetkin, kuten Chad Ochocinco, Steve Smith, Jeremy Shockey, Aaron Rodgers ja monet muut, ovat pelanneet aluksi Junior Collegessa, Kaliforniassa. Kalifornian JC liiga onkin maan parhaita ja pelaajia ympäri maata muuttaa tänne vartavasten tästä syystä.

Jos siis yliopistofudis kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti harkita myös JC reittiä!

Ystävällisesti,
Max
maxehlert@hotmail.com

Avainsanat:


Kommentoi

  • Onko Maxille tullut vielä paljon college tarjouksia?

  • Onko Maxille tullut vielä paljon college tarjouksia?

  • Kun ajatellaan suomalaisen tai yleensä eurooppalaisen pelaajan mahdollisuuksia päästä NCAA:n alaisiin yliopistoihin/collegeihin pelaamaan törmätään usein kielitaitoon. Jos et saavuta SAT-testteissä riittäviä pisteit, niin olet ulkona. SIlloin JC on hyvä reitti, joskin vie kaksi vuotta lisää aikaa.

    Vaikka Max tuossa kertookin, että JC:n opinnot luetaan hyväksi yliopistossa/collegessa niin asia ei ole ihan suoraan näin. Paljon riippuu oppilaitoksesta mihin haluaa siirtyä sekä opinto-ohjelmasta valitussa pääaineessa. Itse asiassa aika usein joutuu ottamaan täydentäviä kursseja, jotka voi suorittaa myös kesäkursseina.

    Mutta siinä tulee taas lisää kustannuksia, koska kesäkurssien maksu on useimmiten kurssia kohti sama kuin syys/kevät lukukaudellakin ja majoitus sekä ruokailu on maksettava.

    Hyvä puoli yliopistojen/collegien kesäkursseissa on että voi olla mukana joukkueen kesäharjoittelussa. Se taas auttaa pirusti kun elokuu ja aloitusleiri alkaa.

    Toki rahallakin on merkitystä, sillä D2 ja D3 koulujen lukuvuosi maksaa asuntoineen, kurssimaksuinenn, ruokailuineen jne helposti $ 25.000-$ 40.000. Jos et saa stipendiä, niin KELAN tuet eivät pitkälle riitä, vaikka ulkomailla opiskeluun yliopistossa saakin korotetut tuet ja lainatakauksen.

    Tuo mitä Max kertoi yhteydenotoista valmentajiin on totta. Kilapilu on kovaa ja ainoa hyvä keino on käyttää apuna henkilöä USA:ssa jolla on kunnon kontaktit sopiviin yliopistoihin. Sillä takka sen, että scoutti video tulee katsottua. Ja helpottaahan se muutenkin yhteydenottoa.

  • Kun ajatellaan suomalaisen tai yleensä eurooppalaisen pelaajan mahdollisuuksia päästä NCAA:n alaisiin yliopistoihin/collegeihin pelaamaan törmätään usein kielitaitoon. Jos et saavuta SAT-testteissä riittäviä pisteit, niin olet ulkona. SIlloin JC on hyvä reitti, joskin vie kaksi vuotta lisää aikaa.

    Vaikka Max tuossa kertookin, että JC:n opinnot luetaan hyväksi yliopistossa/collegessa niin asia ei ole ihan suoraan näin. Paljon riippuu oppilaitoksesta mihin haluaa siirtyä sekä opinto-ohjelmasta valitussa pääaineessa. Itse asiassa aika usein joutuu ottamaan täydentäviä kursseja, jotka voi suorittaa myös kesäkursseina.

    Mutta siinä tulee taas lisää kustannuksia, koska kesäkurssien maksu on useimmiten kurssia kohti sama kuin syys/kevät lukukaudellakin ja majoitus sekä ruokailu on maksettava.

    Hyvä puoli yliopistojen/collegien kesäkursseissa on että voi olla mukana joukkueen kesäharjoittelussa. Se taas auttaa pirusti kun elokuu ja aloitusleiri alkaa.

    Toki rahallakin on merkitystä, sillä D2 ja D3 koulujen lukuvuosi maksaa asuntoineen, kurssimaksuinenn, ruokailuineen jne helposti $ 25.000-$ 40.000. Jos et saa stipendiä, niin KELAN tuet eivät pitkälle riitä, vaikka ulkomailla opiskeluun yliopistossa saakin korotetut tuet ja lainatakauksen.

    Tuo mitä Max kertoi yhteydenotoista valmentajiin on totta. Kilapilu on kovaa ja ainoa hyvä keino on käyttää apuna henkilöä USA:ssa jolla on kunnon kontaktit sopiviin yliopistoihin. Sillä takka sen, että scoutti video tulee katsottua. Ja helpottaahan se muutenkin yhteydenottoa.

  • Tuohon stipendi kysymykseen ensin. Muutamia scoutteja on tullut tavattua ja puhetta mahdollisista kouluista on ollut valmentajien kanssa. Nama jutut kuitenkin katotaan konkreettisesti vasta kauden jalkeen ja on hyva muistaa ettei tarjouskaan viela sinetoi hommaa. Meidankin joukkueessa onkin useampia pelaajia joilla oli jo ”verbal commitment”, mutta loppumetreilla koulu paattikin ottaa jonkun muun tms. Pitaa viela itsekkin miettia, etta kiinnostaako lahtea, jos ei tule muita kuin D2 stipendeja. Ideanahan mulla oli tanne lahdettaessa, paasta kilpailemaan ja pelaamaan mahdollisimman korkealla tasolla. Opiskelun voin yhta hyvin hoitaa Suomessa.

    Sitten tuohon toiseen aiheeseen. Aivan totta, JC:ssa tarjotaan paljon kursseja, joita muut koulut eivat katso oman opinto-ohjelmansa alaisiksi. Taman takia on mahdollista, etta joutuu ottamaan joitain taydentavia kursseja seuraavalla tasolla, jos sinne paasee. Californiassa kuitenkin JCt ja yliopistot tekevat melko hyvaa yhteistyota. Taten opinto-ohjaajilla seka valmentajilla, jotka auttavat kurssi valinnoissa, on melko hyva kuva siita, mitka kurssit ovat ”transferrable” ja mitka ovat ”non transferrable”. Ongelman ohi pystyy siis luovimaan melko hyvin, mutta toki on mahdollista, etta joutuu muutaman lisakurssin suorittamaan.

    Maksu asia onkin sitten ihan eri asia. Yliopistot tosiaan maksavat melko hurjia summia taalla eika niita missaan nimessa KELAN tuilla pysty maksamaan. Juurikin taman takia stipendin saaminen on olennaista. Stipendillahan tuo ylimaaraisten kurssien seka kustannusten ongelma on ratkaistavissa. Itsellani ei esim olisi mitenkaan varaa jatkaa koulun kayntia taalla, jos en saa stipendia.

    Kun lahdin suosittelemaan JC reittia ajattelinkin asiaa enemman urheilun nakokulmasta. JCssa paasee kehittymaan seka nayttamaan taitonsa, seka saa realistisemman mahdollisuuden stipendiin. Ongelma tulee vastaan, jos ei sita saakkaan, eika ole varaa jatkaa opiskelua yliopistossa. Sitten ei jaa taskuun muuta kuin melko arvoton AA-tutkinto seka laatikollinen hyvia muistoja. Uskon kuitenkin, etta Suomessa on useampia pelaajia, joilla on stipendiin vaadittavat taidot. Jos siis miettii jenkkeihin lahtoa, on mielestani kannattavaa menna JCn kautta. Taten antaa itselleen mahdollisuuden onnistua ja paasta isompiin kuvioihin.

  • Tuohon stipendi kysymykseen ensin. Muutamia scoutteja on tullut tavattua ja puhetta mahdollisista kouluista on ollut valmentajien kanssa. Nama jutut kuitenkin katotaan konkreettisesti vasta kauden jalkeen ja on hyva muistaa ettei tarjouskaan viela sinetoi hommaa. Meidankin joukkueessa onkin useampia pelaajia joilla oli jo ”verbal commitment”, mutta loppumetreilla koulu paattikin ottaa jonkun muun tms. Pitaa viela itsekkin miettia, etta kiinnostaako lahtea, jos ei tule muita kuin D2 stipendeja. Ideanahan mulla oli tanne lahdettaessa, paasta kilpailemaan ja pelaamaan mahdollisimman korkealla tasolla. Opiskelun voin yhta hyvin hoitaa Suomessa.

    Sitten tuohon toiseen aiheeseen. Aivan totta, JC:ssa tarjotaan paljon kursseja, joita muut koulut eivat katso oman opinto-ohjelmansa alaisiksi. Taman takia on mahdollista, etta joutuu ottamaan joitain taydentavia kursseja seuraavalla tasolla, jos sinne paasee. Californiassa kuitenkin JCt ja yliopistot tekevat melko hyvaa yhteistyota. Taten opinto-ohjaajilla seka valmentajilla, jotka auttavat kurssi valinnoissa, on melko hyva kuva siita, mitka kurssit ovat ”transferrable” ja mitka ovat ”non transferrable”. Ongelman ohi pystyy siis luovimaan melko hyvin, mutta toki on mahdollista, etta joutuu muutaman lisakurssin suorittamaan.

    Maksu asia onkin sitten ihan eri asia. Yliopistot tosiaan maksavat melko hurjia summia taalla eika niita missaan nimessa KELAN tuilla pysty maksamaan. Juurikin taman takia stipendin saaminen on olennaista. Stipendillahan tuo ylimaaraisten kurssien seka kustannusten ongelma on ratkaistavissa. Itsellani ei esim olisi mitenkaan varaa jatkaa koulun kayntia taalla, jos en saa stipendia.

    Kun lahdin suosittelemaan JC reittia ajattelinkin asiaa enemman urheilun nakokulmasta. JCssa paasee kehittymaan seka nayttamaan taitonsa, seka saa realistisemman mahdollisuuden stipendiin. Ongelma tulee vastaan, jos ei sita saakkaan, eika ole varaa jatkaa opiskelua yliopistossa. Sitten ei jaa taskuun muuta kuin melko arvoton AA-tutkinto seka laatikollinen hyvia muistoja. Uskon kuitenkin, etta Suomessa on useampia pelaajia, joilla on stipendiin vaadittavat taidot. Jos siis miettii jenkkeihin lahtoa, on mielestani kannattavaa menna JCn kautta. Taten antaa itselleen mahdollisuuden onnistua ja paasta isompiin kuvioihin.

  • Max, tuo kommenttisi koskien opiskelua ja pelaamista D2 koulussa on hiukan outo. Monet asiat ovat D2 kouluissa todella kovalla tasolla jos verrataan D1 kouluihin. Harjoittelu esimerkiksi on aivan yhtä rankkaa, koska NCAA asettaa monia rajauksia harjoitteluun opintokauden aikana. Samoin myös off-season harjoittelussa on vastaavia rajoituksia jotka ovat samoja D1 ja D2 kouluilla.

    On myös muistettava, että stipendi riippuu niin D2 kuin D1 kouluissakin sekä opiskelumenestyksestä että urheilumenestyksestä. Juuri tuo opiskelupuoli on monesti syynä jos pelaajia ns ohjataan siirtymään JC:hen ylemmiltä tasoilta.

    Ilman opiskelua ei vaan pärjää ja säilytä riittävää stipenditasoa. Ja jos et kykene säilyttämään statustasi on muistettava että viisumisi lakkaa olemasta voimassa, koska se on sidottu aina siihen oppilaitokseen jossa opiskelet.

    Sitten vielä tuo D1 yliopistoihin sisään pääseminen. Kun olet International Student, on sinun läpäistävä NCAA:n seula ja saavutettava Eligible Status. Jo D2:n kohdalla on vallan hitosti eri paperihommia NCAA:n ja koulun kanssa. D1 kohdalla tuo paperisota kasvaa kohtalaisesti ja selviteltäviä pykäliä tulee muutama lisää.

  • Max, tuo kommenttisi koskien opiskelua ja pelaamista D2 koulussa on hiukan outo. Monet asiat ovat D2 kouluissa todella kovalla tasolla jos verrataan D1 kouluihin. Harjoittelu esimerkiksi on aivan yhtä rankkaa, koska NCAA asettaa monia rajauksia harjoitteluun opintokauden aikana. Samoin myös off-season harjoittelussa on vastaavia rajoituksia jotka ovat samoja D1 ja D2 kouluilla.

    On myös muistettava, että stipendi riippuu niin D2 kuin D1 kouluissakin sekä opiskelumenestyksestä että urheilumenestyksestä. Juuri tuo opiskelupuoli on monesti syynä jos pelaajia ns ohjataan siirtymään JC:hen ylemmiltä tasoilta.

    Ilman opiskelua ei vaan pärjää ja säilytä riittävää stipenditasoa. Ja jos et kykene säilyttämään statustasi on muistettava että viisumisi lakkaa olemasta voimassa, koska se on sidottu aina siihen oppilaitokseen jossa opiskelet.

    Sitten vielä tuo D1 yliopistoihin sisään pääseminen. Kun olet International Student, on sinun läpäistävä NCAA:n seula ja saavutettava Eligible Status. Jo D2:n kohdalla on vallan hitosti eri paperihommia NCAA:n ja koulun kanssa. D1 kohdalla tuo paperisota kasvaa kohtalaisesti ja selviteltäviä pykäliä tulee muutama lisää.

  • Ymmärrän, että se saattaa vaikuttaa hieman oudolta. Varsinkin, kun otetaan huomioon monien D2 koulujen kova taso, niin kuin sanoitkin. Lähdin tänne sillä asenteella, että teen kaikkeni pärjätäkseni mahdollisimman hyvin ja näin olen myös tehnyt. Off-season treenit, opiskelu, valmistautuminen pelehein yms.

    Off-season meni loistavasti ja testitulokset nousivat sen verran, kuin olin toivonutkin. Esimerkiksi shuttle drillissä juoksin joukkueen kolmanneksi parhaimman ajan (4.05sec) ja penkki testissä toistoja tuli toiseksi eniten joukkueessa (24). Myös kesällä juostu kuntotesti (20x100yrd) tuntui huomattavasti kevyemmältä kuin viime vuonna.

    Opiskelu täällä on tuntunut varsin helpolta ja GPA onkin 3.5 paremmalla puolella. Koulusta voisin vielä tässä samalla mainita, että tasoltaan se ei vaadi hirveästi, mutta aikaa menee silti roimasti koska tehtäviä ja välikokeita on jatkuvasti. Esimerkiksi matematiikan tehtävät ovat helpompia, mutta niitä on aivan mielettömän paljon enemmän, kun mitä Suomen lukiossa oli tottunut näkemään.

    Peleihin on valmistauduttu huolellisesti, peli menestys on ollut melko hyvää ja valmentajien palaute on jatkuvasti positiivista.

    Jos siis tällä panostuksella ja onnistumisilla ei tule toivottua tulosta, eli mahdollisuutta kilpailla D1 tai D1AA tasolla, niin joudun vähintäänkin harkitsemaan seuraavaa siirtoa. En halua suoraan torjua D2ta mahdollisuutena, mutta hieman on pohdittava, jos se on ainoa mahdollisuus jatkaa college uraa. Opiskelu Suomessakin kiinnostaisi ja ehkä myös kotimaassa Saksassa. Pitää katsoa sitä sitten, pelataan nyt ensin!

    Tuo paperisota ja ennen kaikkea NCAA eligibility onkin toinen melko mielenkiintoinen aihe. Olen hieman sitä sääntökirjaa lueskellut ja ainakin oman melko laihan tulkintani perusteella on sanottava, ettei se oikein mene yks yhteen. Tarkoitan siis, että siellä ei mielestäni kovin selkeästi käsitellä aihetta euro-pelaajien kannalta. Voi toki olla, että olen väärässä. Sen tiedän, että FSUssa pelaa saksalainen DE, joka meni sinne prep schoolin kautta (vähän samankaltainen vissiin kuin JC), ja Boise Statella on hollantilainen WR, joka viime viikolla sai pitkän väännön jälkeen NCAAlta vihreän valon. Tästä aiheesta kyllä mielelläni otan infoa vastaan, jos joku on tarkemmin tutustunut!

  • Ymmärrän, että se saattaa vaikuttaa hieman oudolta. Varsinkin, kun otetaan huomioon monien D2 koulujen kova taso, niin kuin sanoitkin. Lähdin tänne sillä asenteella, että teen kaikkeni pärjätäkseni mahdollisimman hyvin ja näin olen myös tehnyt. Off-season treenit, opiskelu, valmistautuminen pelehein yms.

    Off-season meni loistavasti ja testitulokset nousivat sen verran, kuin olin toivonutkin. Esimerkiksi shuttle drillissä juoksin joukkueen kolmanneksi parhaimman ajan (4.05sec) ja penkki testissä toistoja tuli toiseksi eniten joukkueessa (24). Myös kesällä juostu kuntotesti (20x100yrd) tuntui huomattavasti kevyemmältä kuin viime vuonna.

    Opiskelu täällä on tuntunut varsin helpolta ja GPA onkin 3.5 paremmalla puolella. Koulusta voisin vielä tässä samalla mainita, että tasoltaan se ei vaadi hirveästi, mutta aikaa menee silti roimasti koska tehtäviä ja välikokeita on jatkuvasti. Esimerkiksi matematiikan tehtävät ovat helpompia, mutta niitä on aivan mielettömän paljon enemmän, kun mitä Suomen lukiossa oli tottunut näkemään.

    Peleihin on valmistauduttu huolellisesti, peli menestys on ollut melko hyvää ja valmentajien palaute on jatkuvasti positiivista.

    Jos siis tällä panostuksella ja onnistumisilla ei tule toivottua tulosta, eli mahdollisuutta kilpailla D1 tai D1AA tasolla, niin joudun vähintäänkin harkitsemaan seuraavaa siirtoa. En halua suoraan torjua D2ta mahdollisuutena, mutta hieman on pohdittava, jos se on ainoa mahdollisuus jatkaa college uraa. Opiskelu Suomessakin kiinnostaisi ja ehkä myös kotimaassa Saksassa. Pitää katsoa sitä sitten, pelataan nyt ensin!

    Tuo paperisota ja ennen kaikkea NCAA eligibility onkin toinen melko mielenkiintoinen aihe. Olen hieman sitä sääntökirjaa lueskellut ja ainakin oman melko laihan tulkintani perusteella on sanottava, ettei se oikein mene yks yhteen. Tarkoitan siis, että siellä ei mielestäni kovin selkeästi käsitellä aihetta euro-pelaajien kannalta. Voi toki olla, että olen väärässä. Sen tiedän, että FSUssa pelaa saksalainen DE, joka meni sinne prep schoolin kautta (vähän samankaltainen vissiin kuin JC), ja Boise Statella on hollantilainen WR, joka viime viikolla sai pitkän väännön jälkeen NCAAlta vihreän valon. Tästä aiheesta kyllä mielelläni otan infoa vastaan, jos joku on tarkemmin tutustunut!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>